Lähes jokaisella meistä on jossain vaiheessa ollut tai tulee olemaan kipua kantapäässä. Yleisin syy on plantaarifaskiitti eli kantakalvon tulehdus. Nykyisin lääketieteessä plantaarifaskiitti kuitenkin tunnetaan nimellä jalkapohjan jännekalvon rappeuma (PFP), sillä tulehduksen sijaan kivun aiheuttaja on jalkapohjan kalvojänteen rappeumamuutos. Vaivaa esiintyy kaiken ikäisillä aktiivisuudesta riippumatta, mutta yleisintä se on 40-60 -vuotiailla ja nuorilla juoksulajeja harrastavilla. Kivun syy ei aina ole selvä, mutta usein taustalta löytyy toistuvaa rasitusta, jalkaterän asentovirheitä tai ylipainoa. Jalkaterän röntgenkuvassa kantakalvon kantapään puoleisessa kiinnityskohdassa voi näkyä ”luupiikki”, joka ei kuitenkaan ole kivun syy vaan vaivan seuraus. ”Luupiikki” johtuu kipukohtaan vähitellen kertyvästä kalkista, joka näyttää piikiltä. Kaikilla vaivaa potevilla ei kuitenkaan piikkiä kuvassa näy, eikä kaikilla joilla piikki kantapäästä löytyy, ole kipua. Yleisesti kipu on pahimmillaan aamulla ensimmäisten askeleiden yhteydessä ja pitkin toimettomien jakson jälkeen, erityisesti paljainjaloin kovalla alustalla kävellessä. Usein kipu helpottaa päivän mittaan pahentuen jälleen iltaa kohti jalan rasittuessa.

Kantapään kipu. Kantapään tavallisimmat kipukohdat ja kipua aiheuttavat sairaustilat: 1. Rasitusmurtuma, tulehdus, 2. Akillesjänteen peritendiniitti, 3. Kantaluun ihonalaisen limapussin tulehdus (bursitis subcutanea calcanea), 4. Severin tauti, 5. Rasvapatjan kiputila, 6. Plantaarifaskiitti
Lähde: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01098

Vaiva parantuu yleensä itsestään oireettomaksi 6-12 kk aikana, mutta hoitoon suositellaan esimerkiksi fysioterapeutilla käyntiä, jolloin kuntoutumista voidaan nopeuttaa huomattavasti ennaltaehkäisten tulevia vammoja ja vaivoja. Tärkeintä vaivasta eroon pääsemisessä on vähentää tai lopettaa kivun aiheuttanut rasitus. Usein hoidon alkuvaiheessa suositellaan käytettäväksi kantapään alle tulevaa geelipehmustetta iskutuksen vähentämiseksi. Toisin kuin voisi luulla, voimakkaasti muotoillut kenkien sisäpohjalliset voivat pitkittää vaivan paranemista. Vaikka muotoiltu pohjallinen voi vähentää kipua pidettäessä kenkiä jalassa, se myös vähentää jalkaterän lihasten aktiivisuutta tarjoamalla ulkoista tukea asennon ylläpitämiseksi. Vahva jalkaterä kestää enemmän kuormitusta eikä kipeydy herkästi.

Jalkapohjan kalvojänne ja siihen liittyvät rakenteet. Lähde: https://www.duodecimlehti.fi/duo10470

Vaikka kantakalvosta puhutaan usein jänteenä, on tärkeää tietää, että kyseisessä jännerakenteessa on myös lihassäikeitä eli sillä on myös jonkin verran lihakselle ominaisia piirteitä, kuten supistuminen tahdonalaisesti tai passiivisesti. Tämän vuoksi fysioterapiassa keskiössä venyttelyn lisäksi on myös jalkaterän – ja erityisesti jalkapohjan – lihasten vahvistaminen.

Meillä Ilves Plussalla on laajaa osaamista jalkaterän vaivojen hoitamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi, sillä urheilijoilla on lajista riippumatta usein vaivoja jalkaterien kanssa. Rakenteellisesti on hyvä ottaa huomioon, että useat jalkaterän alueella vaikuttavista lihaksista sijaitsevat anatomisesti pohkeen ja säären alueella, joten koko alaraajan hallinnalla ja lihaskunnolla on iso merkitys jalkaterän vaivojen yhteydessä. Plantaarifaskiitin hoidossa olemme saaneet hyviä kokemuksia käyttämällä Suomessa kehitettyä Footbic®-menetelmää, jolla vahvistetaan jalan tukilihaksia ja kuntoutetaan useita kineettisenketjun vääristymän aiheuttamia kiputiloja Footbic-terapiapallojen avulla.

Lähteet
Kantapääkipu, ”plantaarifaskiitti”, Lääkärikirja Duodecim, https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01098
Jalkapohjan kalvojänteen rappeuman hoito, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, https://www.duodecimlehti.fi/duo10470